Contacts

Paasikivi-Seura ry.
Paasikivi-Samfundet rf.
Paasikivi Society

Kruunuvuorenkatu 4 (2 krs.)
FI-00160 Helsinki
FINLAND

tel. +358 50 599 3252
Office hours 10:00-13:00

etunimi.sukunimi(@)
paasikivi-seura.fi

Presidentti J.K. Paasikiven 50-vuotismuistoseminaari

Presidentti J.K. Paasikiven 50-vuotismuistoseminaari
Säätytalo, maanantaina 18.12.2006 klo 10.00-14.30
Paasikivi-Seuran puheenjohtajan Mikko Viitasalon päätössanat

Kun presidentti J. K. Paasikivi maaliskuun 1. päivänä 1956 luovutti tehtävänsä seuraajalleen, ei hänellä ollut paljon maallista aikaa jäljellä. Julkisia esiintymisiä ei hänellä myöskään paljon ollut. Tunnetuin oli kesän 1956 loppuun osunut Neuvostoliiton presidentti Voroshilovin valtiovierailu, jonka yhteydessä iäkäs presidentti osallistui valtiovierailuillallisille, Emil Skogin aikalaiskuvauksen mukaan " kuoleman leima " kasvoillaan.

Aika, jona presidentti Urho Kekkonen saattoi käydä valtiollisia keskusteluja edeltäjänsä kanssa, jäi siten lyhyeksi. Näitä kuitenkin käytiin. Sattuivathan esim. Unkarin traagiset tapahtumat juuri syksyllä 1956, jolloin Suomen äänestyskäyttäytyminen YK:ssa jakoi mielipiteitä. Presidentti J.K. Paasikivi oli itse tässä suhteessa seuraajaansa onnellisempi. Hänellä oli pitemmän aikaa elossa kunnioitettu edeltäjä, presidentti K J. Ståhlberg, jonka kanssa presidentti Paasikivi kävi tunnetusti keskusteluja.

86-vuotias presidentti joutuu sairasvuoteelle marraskuun lopulla 1956. Suruviesti saavuttaa suomalaiset joulukuun 14 päivänä. Tuomo Polvisen Paasikivi-elämänkerran viimeisessä osassa on ote Lauri Ahon muistokirjoituksesta, jossa Aho kuvaa Paasikiven linjaa: "...Mutta yksi asia on kuitenkin varma. Paasikivi ei koskaan toiminut kättentaputusten toivossa eikä edeltäpäin kuulostellen, mitä ns. yleinen mielipide asiasta sanoisi. Hänen ainoana silmämääränään oli johtaa maan asioita niin, että kansakunnan kalleimmat arvot voitaisiin hetkellisten uhrausten hinnallakin säilyttää tulevaisuuteen."

Paasikiven poliittinen perintö on vertaansa vailla. Hänen ulkopoliittinen linjansa kiteytyi jo varhain Paasikiven linjaksi, mikä 1950-luvun puolivälissä laajeni nimeltään Paasikiven- Kekkosen linjaksi ja joka vuosikymmenien ajan ohjasi puolueettoman Suomen kansainvälispoliittista käyttäytymistä.

Tätä perintöä ei haluttu hukata. Jo seuraavana vuonna Paasikiven kuoleman jälkeen syntyi ns. Victorian piiri Paasikiven syntymäpäivänä 1957. Victorian piiriä voidaan pitää jonkinlaisena Paasikivi-Seuran esiasteena, joka sai nimensä siitä, että se kokoontui ravintola Victorian kabinetissa. Tätä varsin akateemista piiriä seurasi nopeasti Paasikivi-Seuran perustaminen seuraavana vuonna 27.11.1958.

Seuran perustajien nimiluettelo on vaikuttava. Heidän joukossaan on viisi pääministeriä, runsas joukko ministereitä ja talouselämämme silloisia johtonimiä. Oleellista oli myös, että joukossa oli näkyviä akateemisia nimiä sekä nuoria osallistujia, jotka myöhemmin nousivat tärkeisiin asemiin yhteiskunnassamme.

Seuran tehtävä oli kirkas: Paasikiven poliittisen perinnön säilyttäminen ja Paasikiven-Kekkosen linjan turvaaminen. Jälkimmäinen tarkoitti pelkistettynä presidentti Kekkosen tukemista. On muistettava, että presidentti Kekkonen oli valittu pienimmällä mahdollisella enemmistöllä eikä hänen luottonsa ollut tuolloin jakamaton. Tämä heijastui myös asenteissa Paasikivi- Seuraan. Vuosi 1958 oli myös vaikea yöpakkasvuosi, kuten muistetaan.

Käymättä läpi koko seuran historiaa voidaan ehkä pelkistetysti sanoa, että 50-, 60- ja 70- luvuilla seura oli puolivirallinen poliittinen toimija, joka tuki presidentti Kekkosta ja erityisesti hänen johtamaansa ulkopolitiikkaa. Niinkin pitkälle mentiin, että seura ryhtyi vuoden 1978 vaaleissa presidentti Kekkosen vaalikampanjan veturiksi.

1980-luku oli muutosten vuosikymmen seuran historiassa. Presidentti Kekkonen poistuu näyttämöltä ja siirrytään presidentti Koiviston aikaan. Tämä heijastuu seuran toimintaan. Voidaan sanoa, että 1990-luvulla seura kiteytyy nimensä mukaisesti Paasikiven seuraksi, jonka tehtävänä on sääntöjensä mukaan " pyrkiä edistämään kaikkien kansalaispiirien keskuudessa kiinnostusta Suomen ulkopolitiikkaan ja kansainvälisen politiikan kysymyksiin sekä vaalia presidentti J. K. Paasikiven muistoa ja hänen poliittista perintöään ".

Presidentti Urho Kekkosen poliittista perintöä ei ole seurassa kuitenkaan unohdettu. Suhde häneen on säilynyt kunnioittavana, mikä näkyy mm. siinä, että seura perusti UKK-muistoluennon, joka pidetään presidentti Kekkosen syntymäpäivänä ja jonne perinteisesti on kutsuttu UKK-perinneyhdistyksen aktiiveja.

Tämän päivän Paasikivi-Seura pohtii uusia toimintamuotoja, vaikka korkeatasoiset luennot, seminaarit ja paneelit ajankohtaisista poliittisista ja kansainvälisistä kysymyksistä ovat myös jatkossa seuran päätoimintamuoto. Seura päättikin viime vuosikokouksessaan asettaa työryhmän suunnittelemaan uusia toimintamuotoja. Taustalla on myös muutos, jossa seuran säätiön kautta hallinnoima Ulkopoliittinen instituutti siirtyi valtion laitokseksi ja eduskunnan alaisuuteen. Seura haluaa kuitenkin olla vahvasti mukana myös uuden instituutin toiminnassa ja sen kehittämisessä.

Seuran jäsenmäärä on pysynyt vakaana, se oli viime toimintakauden kertomuksessa 920. Korkea osanotto seuraan tilaisuuksiin on ollut ilahduttava. Seuralla on viime vuosien aikana ollut poikkeuksellisen paljon yksittäishankkeita: seuran historia on valmistunut, tasavallan presidentistä on tehty mitali, Ulkopoliittisen instituutin siirtoneuvottelut on käyty, presidentti J. K. Paasikiven muistovuoden tapahtumat on järjestetty jne. Seuraavaksi on edessä seuran 50-vuotisen toiminnan huomioiminen muun kehittyvän toiminnan rinnalla. Seuran toimintaa tulee helpottamaan, kun seura ja Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö saavat toimistotilan eduskunnan alaisuuteen siirtyvästä uudesta instituutista, jonka puolestaan on lähitulevaisuudessa saatava suuremmat tilat vastaten instituutin asteittain nousevaa tavoitebudjettia.

Paasikivi-Seura voi olla onnellinen siitä, että se ei ole kuihtuva ja taantuva, vaan jäsenistönsä uudistumisen kautta kehittyvä. Tätä kautta seuralla on myös taloudellisesti vakaa asema. Seura aikoo myös pysyä arvokkaana foorumina, jolla korkea-arvoiset vieraat voivat esittää poliittisia viestejään. Seura on Suomessa tällaiseksi hyväksytty, mitä heijastaa se, että lukuisat entiset ja virassa olevat valtionpäämiehet ovat esiintyneet seurassa. Seura on myös toiminnassaan varsin yksituumainen. Lisäksi seura on poliittisesti edustava. Sen hallinnossa ovat mukana käytännöllisesti katsoen kaikki keskeiset poliittiset piirit ja lisäksi alan vahva professionaalinen ja tieteellinen asiantuntemus. Tältä pohjalta keski-ikäistyvä Paasikivi-Seura on valmis vastaamaan 2000-luvun uusiin haasteisiin.

Esitän lopuksi Paasikivi-Seuran lämpimät kiitokset valtioneuvoston kanslialle sen ratkaisevasta tuesta tämän seminaarin aikaansaamisessa ja järjestelyissä.