Contacts

Paasikivi-Seura ry.
Paasikivi-Samfundet rf.
Paasikivi Society

Kruunuvuorenkatu 4 (2 krs.)
FI-00160 Helsinki
FINLAND

tel. +358 50 599 3252
Office hours 10:00-13:00

etunimi.sukunimi(@)
paasikivi-seura.fi

18.12.2006 Presidentti J.K. Paasikiven 50-vuotismuistoseminaari

Presidentti J.K. Paasikiven 50-vuotismuistoseminaari
Säätytalo, maanantaina 18.12.2006 klo 10.00-14.30
Puolustusministeri Seppo Kääriäisen avauspuheenvuoro

Rouva Tasavallan Presidentti,kunnioitetut presidentti Paasikiven sukulaiset, arvoisat seminaariosanottajat, naiset ja miehet,

On mieluisa tehtävä esittää valtioneuvoston tervehdys presidentti Juho Kusti Paasikiven 50vuotismuistoseminaarille. On tärkeää, että me arvioimme ja arvostamme historiamme keskeisen johtohahmon toimintaa ja muistoa.

J.K. Paasikivi puhui toisen presidenttikauden päättyessä maaliskuun 1. päivänä 1956 eduskunnan edessä: "Yksityinen julkisessa elämässä toimiva saa mieskohtaisen vapautuksen, kun hän maan parasta johtotähtenään pitäen omantuntonsa mukaan ja perustuslakia noudattaen tekee velvollisuutensa. Mutta valtiollisia tekoja arvostellaan historian edessä niiden seurausten mukaan. Käsitykseni on, että tapausten tähänastinen kulku ja saavutetut tulokset vuoden aikana antavat perusteltua aihetta katsoa tasavallan presidentin ja hallituksen noudattaman sekä eduskunnan hyväksymän sodanjälkeisen politiikkamme kaikessa oleellisessa vastanneen maan ja kansan etua.Mutta jättäkäämme lopullinen arvostelu historian tehtäväksi ja alistukaamme sen tuomioon." Se oli tyypillistä Paasikiven puhetta. Hän käsitteli jäähyväispuheessaan myös maantieteellisen aseman asettamia vaatimuksia ja historiamme opetuksia, uusia suhteita Neuvostoliittoon, pohjoismaista yhteyttämme ja yksimielisyyden merkitystä kansakunnan suurissa "elinkysymyksissä".

Paasikivihän korosti usein, että Suomi ei voi menestyä ottamatta huomioon maantieteellistä asemaansa. Hän ei tarkoittanut sitä, että Suomen pitäisi alistua tahdottomasti ympäristön muutoksiin. Hänen tavoitteensa oli maksimoida Suomen kansainvälinen liikkumavara. Pienellä maalla olisi hyvä olla liikkumatilaa. Tässä pyrkimyksessään Paasikivi onnistui, sillä hänen toisen presidenttikautensa viimeisten kahden vuoden aikana Suomi lähti pohjoismaiseen yhteistyöhön, liittyi Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi ja sai Porkkalan takaisin. Presidentti Paasikivi loi suotuisat lähtökohdat Urho Kekkosen neljännesvuosisadan kestäneelle presidenttikaudelle ja menestykselliselle ulkopolitiikalle.

Paasikivi ammensi historiasta pohjaa politiikalleen. Historia ei sellaisenaan toistu. Historiasta voi oivaltava tulkitsija oppia ainakin sen, että kansakunnan elämässä voi toteutua myös pahin mahdollinen vaihtoehto, vaikka se tuntuisi nykyhetkessä täysin mahdottomalta.

On tullut muodiksi sanoa, että politiikkaa on tehtävä ajassa. Se tarkoittaa toimintaa kulloistenkin realiteettien luomissa puitteissa. On tunnustettava tosiasiat. Mitä tarkoittaa toimia ajassa nyt? Ainakin sitä, että naapuruus joka ilmansuunnalla on aina varteenotettava realiteetti ja että toisaalta meidän on oman turvallisuutemme takaamiseksi oltava valppaana laajakirjoisen uhkakuvan edessä. Molempiin pätee yhteistyön politiikka. Mitä enemmän on yhteistyösuhteita ympäristössämme, sitä vakaampaa ja turvallisempaa elämämme on. Toteuttamalla laaja-alaista yhteistyöpolitiikkaa lähelle ja kauas torjumme ennakolta niin sotilaallisia kuin muitakin uhkia.

Paasikiven varovaisesta, kansallista etua varjelevasta linjasta kehkeytyi Kekkosen aikana aktiivinen puolueettomuuspolitiikka ja Suomesta realistinen sillanrakentaja idän ja lännen välillä. Pitkä linja jatkuu. Kylmän sodan aikaisesta sillanrakentajasta on tullut 2000-luvun alun siltojen rakentaja.

Presidentti Paasikiven kansallisesta merkityksestä saa kalpean kuvan, jos ei ota huomioon hänen saavutuksiaan muillakin elämänaloilla. On muistettava hänen poliitikon roolinsa, pankki- ja talousmiehen ura sekä vankan diplomaatin kausi. Ei sovi unohtaa hänen laajaa lukeneisuuttaan, akateemisia ansioitaan, kielitaitoaan ja kirjallista ilmaisuvoimaansa. Paasikiven muistelmateokset ja päiväkirjat ovat ehtymätön aarreaitta poliittisesta historiasta kiinnostuneille. Erikseen haluan mainita professori Tuomo Polvisen laatiman presidentti Paasikiven 5-osaisen elämänkerran. Se edustaa suomalaisen historiantutkimuksen huippua.

Hyvät kuulijat, viime viikolla tuli kuluneeksi 50 vuotta presidentti Paasikiven kuolemasta. Puolen vuosisadan aikaperspektiivin turvin voimme sanoa, että Paasikiven politiikka vastasi "kaikessa oleellisessa maan ja kansan etua", kuten hän itse kauttaan arvioi. Esitän valtioneuvoston puolesta kiitokset seminaarin järjestäjille, erityisen tervehdyksen esitän paikalla oleville presidentti Paasikiven sukulaisille. Toivotan mielenkiintoista ja antoisaa seminaaria J.K. Paasikiven elämäntyön arvioinnissa.