Contacts

Paasikivi-Seura ry.
Paasikivi-Samfundet rf.
Paasikivi Society

Kruunuvuorenkatu 4 (2 krs.)
FI-00160 Helsinki
FINLAND

tel. +358 50 599 3252
Office hours 10:00-13:00

etunimi.sukunimi(@)
paasikivi-seura.fi

13.2.2007 Ma Keqing, Kiinan kansantasavallan suurlähettiläs:
Pienet ja suuret valtiot Kiinan kansantasavallan ulkopolitiikassa


Suurlähettiläs Ma Keqingin Puhe
Paasikivi-Seuran tilaisuudessa 13. helmikuuta 2007

Arvoisa Puheenjohtaja,
Arvoisat kuulijat,

Minulla on suuri kunnia saada tilaisuus esitellä Kiinan ulkopolitiikkaa sekä Kiinan ja muiden maiden suhteita tässä arvovaltaisessa Paasikivi-Seurassa. 57 vuotta sitten kun J.K. Paasikivi oli tasavallan presidenttinä, Suomi teki historiallisen päätöksen solmia diplomaattisuhteet Kiinan kansantasavaltaan, mikä avasi oven yli puolen vuosisadan kestäneelle ystävyydelle maittemme ja kansojemme välillä.

Siitä lähtien maailma on muuttunut valtavasti. Nykymaailmassa rauha ja kehitys on ajan henki, mutta epävakaus- ja epävarmuustekijöitä on lisääntymässä. Taloudellisen globalisaation trendi vahvistuu, minkä tuloksena valtioiden väliset siteet tiivistyvät ja keskinäinen riippuvuus syventyy jatkuvasti. Uudessa kansainvälisessä tilanteessa kaikkia suurvaltoja kohtaavat yhteiset globaaliset haasteet ja niiden etujen yhtymäkohtia sekä toisiinsa tukeutumistarpeita kasvaa. Suurvallat kiinnittävät entistä enemmän huomioita keskinäiseen koordinointiin tärkeissä kansainvälisissä ja alueellisissa kiistakysymyksissä. Suhteet suurvaltojen kesken ovat pysyneet ylipäänsä vakaina.

Suhteiden kehittäminen suurvaltojen kanssa on Kiinan ulkopolitiikassa keskeisellä sijalla. Kiina kannattaa uudentyyppisten suhteiden luomista suurvaltojen kesken myönteisessä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Suurvaltojen pitää pyrkiä parhaansa mukaan hakeutumaan yhteisiin etuihin, selviytymään ristiriidoista ja kiistoista vuoropuhelun ja neuvonpidon kautta vastakkainasettelun sijasta. Suurvaltojen väliset suhteet eivät ole ns. "nolla-summaa" eli "zero-sum". Kahdenväliset suhteet eivät suuntaa ketään kolmatta osapuolta vastaan.

Suhteet Yhdysvaltoihin ovat Kiinan tärkeimpiä kahdenvälisiä suhteita. Mailla on laajat ja tärkeät strategiset yhteisintressit. Olemme sekä stakeholders että rakentavan yhteistyön kumppanit. Suurimpana kehitysmaana ja suurimpana teollisuusmaana Kiinan ja USA:n väliset suhteet ulottuvat pitkälle kahdenvälisten suhteiden ulkopuolelle ja niillä on strateginen merkitys Aasian ja Tyynenmeren alueen sekä koko maailman rauhan, vakauden ja vaurauden suojelemisessa ja edistämisessä.

Tällä hetkellä Kiinan ja USA:n välisissä suhteissa vallitsee vakaa kehityssuunta. Kiina ja USA käyvät jatkuvasti ja tehokkaasti konsultaatiota ja koordinointia monissa kansainvälisissä ja alueellisissa kysymyksissä sekä YK:n asioissa, kuten anti-terrorismi, joukkotuhoaseiden levittämisen estäminen, Korean niemimaan ja Iranin ydinkysymys yms. Kanssakäyminen ja yhteistyö maittemme välillä on myös saanut uusia tuloksia monilla aloilla.

Kiinan valtavat markkinat ja kehitystarpeet sekä USA:n pitkälle kehitetty teknologia ja laadukkaat tuotteet tarjoavat molemmille maille suunnattomat talous- ja teknologiayhteistyön mahdollisuudet. Vuonna 1979, jolloin Kiina ja USA solmivat diplomaattisuhteet, maittemme kauppavolyymi oli vajaat 2.5 miljardia USD. Viime vuonna vastaava luku oli 262 miljardia, mikä on yli 80 kertaa enemmän kuin 27 vuotta sitten. Nyt USA on Kiinan toiseksi suurin kauppakumppani ja suurimmat vientimarkkinat. Kiina on puolestaan USA:n kolmanneksi suurin kauppakumppani sekä neljänneksi suurin ja samalla nopeimmin kasvava vientimarkkinat. Kiinan ja USA:n taloudet ja kaupankäynnit täydentävät toisiaan ja ovat tuoneet kummankin maan kansalle tuntuvia etuja. Esim. vuonna 2004 Kiinasta USA:han tuodut laadukkaat ja samalla edulliset tuotteet ovat säästäneet amerikkalaisilta kuluttajilta 100 miljardia USD ja kaupankäynti Kiinan kanssa on luonut 4 miljoonaa työpaikkaa USA:lle. On selvää, että Kiinan ja USA:n välisen taloudellis-kaupallisen yhteistyön vahvistaminen on kummankin maan perusintressin mukaista.

Taiwanin kysymys on aina ollut keskeisin ja arkaluontoisin kysymys Kiinan ja USA:n välisessä suhteessa. Tällä hetkellä "Taiwanin itsenäisyyteen" pyrkivien tahojen separatistisista toimista on tullut suurin tosiasiallinen uhka Taiwanin-salmen alueen rauhalle ja vakaudelle sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen turvallisuudelle. Yhden Kiinan periaatteen pohjalta Kiina tulee jatkamaan ponnistelujaan Taiwanin-salmen rauhan ja vakauden turvaamiseksi sekä edistämään suhteiden parantamiseksi ja kehittämiseksi Taiwanin-salmen molempien puolten välillä. Tulemme tavoittelemaan mitä suurimmalla vilpittömyydellä ja ponnistuksella rauhanomaisen jälleenyhdistymisen päämäärää, muttemme koskaan tule suvaitsemaan "Taiwanin itsenäisyyttä". Presidentti George W. Bush on monessa yhteydessä tuonut esille kantansa siitä, että USA noudattaa sitoumustaan yhden Kiinan politiikkaan ja vastustaa "Taiwanin itsenäisyyttä". Toivomme että USA pitää kiinni lupauksestaan ja vastustaa konkreettisilla toimillaan "Taiwanin itsenäisyyttä" ja olla lähettämättä väärää signaalia Taiwanin itsenäisyyteen pyrkiville tahoille.

Venäjä on Kiinan suurin naapurimaa, jonka kanssa Kiinalla on 4300 km pitkä raja. Toisin kuin entisen Neuvostoliiton aikaan Kiinan ja Venäjän suhteet noudattavat keskinäisen kunnioituksen, tasavertaisuuden ja molemminpuolisen hyödyn periaatteita. Vuonna 1996 Kiina ja Venäjä solmivat strategisen kumppanuuden suhteet keskenään. Vuonna 2001 osapuolet allekirjoittivat hyvän naapuruuden ja ystävyys-yhteistyösopimuksen.

Vuonna 2004 Kiina ja Venäjä sopivat rajan kulusta kokonaisuudessaan saaden rajakysymyksen ratkaistuksi. On syytä todeta, että Kiinan ja Venäjän suhteet ovat uudentyyppisiä valtiosuhteita, jotka perustuvat keskinäiseen luottamukseen, molemminpuoliseen hyötyyn, tasavertaisuuteen ja yhteistoimintaan, ja joille on ominaista liittoutumattomuus, ilman vastakkainasettelua ja kohdistumatta kolmanteen maahan.

Kiina ja Venäjä paneutuvat kansainvälisten suhteiden demokratisoitumisen edistämiseen, tiivistävät yhteistyötä YK:n sekä Shanghain Yhteistyöjärjestön puitteissa ja syventävät strategista koordinointia tärkeissä kansainvälisissä ja alueellisissa kysymyksissä. Kiina ja Venäjä ovat molemmat nopeassa kasvuvaiheessa ja taloudellisesti täydentävät toisiaan. Kummastakin maasta löytyy kysyntää toisilleen markkinat, teknologian, luonnonvarojen, ihmisresurssien, ja tavaroiden osalta ja maat ovat keskenään tärkeitä taloudellis-teknisen yhteistyön kumppaneja. Vuonna 2006 Kiinan ja Venäjän kaupan volyymi oli 33.3 miljardia dollaria. Venäjä on Kiinan kahdeksanneksi suurin kauppakumppani ja Kiina Venäjän toiseksi suurin. Yhteistyö maiden välillä edistyy jatkuvasti myös tieteen, teknologian sekä energianhuollon aloilla. Kuitenkin kunkin maan talousvoimiin sekä maiden välisiin poliittisiin suhteisiin nähden yhteistyöllä on vielä suuria käyttämättömiä mahdollisuuksia. Kiinan ja Venäjän valtionpäämiehet ovat sopineet, että vuoteen 2010 mennessä kahdenvälisen kaupan arvo tulee olemaan 80 miljardia dollaria. Kiina on lupautunut sen investointien Venäjälle lisäämiseen 12 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä.

Kiina ja EU ovat nykymaailman kaksi tärkeää voimatekijää. Molemmat kannustavat multilateralismia, kannattavat kansainvälisten suhteiden demokratisoitumista, puolustavat YK:n arvovaltaa ja pyrkivät kansainvälisten kiistojen ratkaisemiseen rauhanomaisen neuvottelun kautta. Kansainväliseen tilanteeseen sekä kunkin omiin perusetuihin nojautuen Kiina ja EU ovat tehneet oikean valinnan kaikenpuolisen strategisen kumppanuussuhteen solmimiseksi. Osapuolet harjoittavat yhteistyötä lähes 40 eri alalla ja ovat perustaneet yli 20 eri vuoropuhelumekanismia. Kiina kiinnittää suurta huomiota suhteiden kehittämiseen EU:hun, tukee EU:n yhdentymistä sekä EU:n aktiivista roolia Euroopassa ja maailmalla. Kiina pitää EU:ta tärkeänä yhteistyökumppanina harmonisen maailman rakentamisessa. EU puolestaan suhtautuu myönteisesti Kiinan rauhanomaiseen kehitykseen sekä sen esittämään yhä tärkeämpään rooliin kansainvälisissä asioissa. EU pitää Kiinan kehitystä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Kiina ja EU ylläpitävät neuvonpitoa ja koordinointia ajankohtaisissa kysymyksissä kuten Iranin ja Korean niemimaan ydinkiistassa, vastaavat rinnakkain haasteisiin kuten ilmanmuutokseen, ja energian turvallisuuteen. Kiinan ja EU:n välinen yhteistyö talouden, kaupan, tieteen ja teknologian aloilla on molemmille osapuolille hyödyllistä ja johtaa Win-Win -tulokseen. Kiina on EU:n toiseksi suurin kauppakumppani ja EU on jo kolme vuotta peräkkäin Kiinan suurin kauppakumppani. Viime vuonna kaupan arvo Kiinan ja EU:n välillä oli 272.3 miljardia dollaria. Eurooppalaiset yritykset ovat saaneet kansainvälisessä kilpailussa suotuisan strategisen aseman Kiinan markkinoille pääsyn kautta. Kiinan ja EU:n välisen kokonaisvaltaisen strategisen kumppanuuden jatkuva kehittäminen on molempien osapuolten etujen mukaista ja on myös hyödyksi maailman rauhalle, vakaudelle ja kehitykselle. Viime syyskuussa Helsingissä pidetyn Kiinan ja EU:n huipputapaamisen yhteydessä osapuolet ilmoittivat neuvottelujen aloittamisesta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (PCA) aikaansaamiseksi. Sillä on erittäin tärkeä merkitys Kiinan ja EU:n suhteiden laajentamiselle ja syventämiselle ja se tulee viemään suhteet uuteen kehitysvaiheeseen. Kiina toivoo, että Kiinan ydinetua koskevassa Taiwanin kysymyksessä EU pitää jatkuvasti kiinni yhden Kiinan politiikasta sekä tekee mahdollisimman pian poliittiset päätökset asevientikiellon poistamisesta ja Kiinan markkinatalousstatuksen tunnustamisesta.

Hyvät kuulijat,

Kiina on maa, jota ympäröi eniten maita maailmalla, ja niitä on peräti 29. Kiinalla on yhteensä 15 naapurimaata joihin Kiinalla on yhteistä maarajaa. Kiinan vanha sanonta kuuluu: lähinaapuri on parempi kuin kaukana oleva sukulainen. Kiina harjoittaa hyvän naapuruuden ja hyvän kumppanuuden politiikkaa, joka tähtää keskinäiseen ystävyyteen, yhteiseen turvallisuuteen ja vaurauteen naapurimaiden kanssa. Kiinan lähialueella on enimmäkseen kehitysmaita, joilla on Kiinan kanssa paljon yhteisiä näkemyksiä kansainvälisistä asioista ja joiden kanssa Kiina jakaa tukea ja solidaarisuutta kansainvälisellä areenalla. Lähialue on myös Kiinalle tärkeä yhteistyökumppani Kiinan avautuessa ulkomaille. Kiinan kauppavolyymi lähialuemaiden kanssa on yli 60% maan koko ulkomaankaupasta ja lähialuemaista saadut investoinnit ovat monien vuosien aikana yli 70% Kiinaan suuntautuvasta ulkomaisesta investoinnista. Kiinan kehitys on tuonut lähialueenmailleen mahdollisuuksia ja samalla Kiinakin hyötyy lähialueiden kukoistumisesta.

Kiina ja Aseanin jäsenmaat ovat hyviä naapureita ja kumppaneja keskenään. Siitä lähtien kun Kiina ja Asean aloittivat dialogisuhteet vuonna 1991, suhteet ovat kehittyneet jatkuvasti. Keskinäisen kaupan vuotuinen kasvu on ollut keskimäärin 20%. Vuonna 2006 kauppa-arvo oli 160.8 miljardia dollaria, mikä on 23.4% enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Kiina ja Asean ovat toisilleen neljänneksi suurin kauppakumppani. Vuoden 1997 kaakkois-Aasian finanssikriisin aikana Kiina toimi vastuuntuntoisesti pitäen RMB:n arvoa vakaana ja tarjosi raha-apua asianomaisille maille estäen tehokkaalla tavalla kriisin leviämistä. Vuonna 2002 Kiina allekirjoitti Aseanin kanssa sopimuksen, joka tähtää Kiinan-Aseanin vapaakauppa-alueen perustamiseen vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2005 Kiinan-Aseanin vapaakauppa-alueen veronalennusprosessi käynnistyi ja yli 7000 tuotteen hinnat alennettiin asteittain. Merkittävää edistystä on saatu aikaan myös maa- ja merialuekiistassa Kiinan ja Aseanin maiden kesken. Muun muassa Kiina ja Asean allekirjoittivat Julkilausuman Etelä-Kiinan meren osapuolten käyttäytymiskoodista ja pääsivät yhteisymmärrykseen jatkotoimista. Tämä on osoitus, että osapuolet ovat valmiita paneutumaan alueen rauhaan, vakauteen ja ratkaisemaan alueen kiistat rauhanomaisella tavalla.

Shanghain yhteistyöjärjestö (Shanghai Cooperation Organization, SCO) on toinen tärkeä foorumi Kiinan ja naapurimaiden välisessä yhteistyössä. 5 vuotta sitten perustettuun SCO:hon on luotu päätöksentekomekanismi jonka ytimenä toimivat valtionpäämies-, pääministeri- sekä ulkoministeritapaamiset ja toimeenpanevina eliminä sihteeristö ja terrorismin vastaisen toiminnan alueellinen instituutio. SCO on laatinut lukuisia tärkeitä yhteistyöasiakirjoja terrorismia, separatismia ja uskonnollisia äärimmäisyyksiä vastaan sekä huumeiden kiellosta ja torjunnasta, järjestänyt 3 terrorismin vastaista yhteisharjoitusta. Kaikki nämä toimet ovat tehokkaasti edistäneet alueen turvallisuutta ja vakautta. Kiina kannattaa aktiivisesti alueellisen taloudellisen yhteistyön vahvistamista järjestön jäsenmaiden kesken ja on lunastanut lupaamansa 900 miljoonan dollarin luottolainan. Jäsenmaat ovat allekirjoittaneet monenkeskisen talous- ja kauppayhteistyöohjelman toimintasuunnitelman, johon kuuluu 127 projektia. Jäsenmaat ovat käynnistäneet myös lukuisia tärkeitä kahdenvälisiä ja monenkeskisiä yhteistyöprojekteja energian, sähkön, liikenteen ja teleliikenteen aloilla. Tavoitteena on saada perustetuksi SCO:n vapaakauppavyöhyke vuoteen 2020 mennessä.

Hyvät naiset ja herrat,

Kiina on maailman suurin kehitysmaa. Ystävälliset yhteistyösuhteet Aasian, Afrikan sekä Latina-Amerikan kehitysmaihin ovat Kiinan ulkopolitiikan peruskivi. Poliittisesti Kiina ja muut kehitysmaat kunnioittavat ja tukevat toinen toisiaan, taloudellisesti osapuolet tähtäävät keskinäiseen hyötyyn ja yhteiseen kehitykseen. Kiina sitoutuu toteuttamaan ensin sijassa YK:n vuosituhannen kehitystavoitteita ja on oman vaatimattoman kykynsä mukaan antanut kehitysmaille taloudellisia avustuksia ilman poliittisia ennakkoehtoja.

Afrikka on maanosa, jossa on eniten kehitysmaita. Kiina on aina pitänyt Afrikkaa tärkeänä maanosana. Kiinan ja Afrikan välillä on vallinnut yli 50 vuotta hyvät ystävyys- ja yhteistyösuhteet, joille on ominaista erityisesti keskinäinen kunnioitus, tasavertaisuus ja molemminpuolinen hyöty, solidaarisuus ja yhteistyö sekä yhteinen kehitys. Kiina ei ole koskaan tyrkyttänyt Afrikan maille omaa tahtoaan tai epätasa-arvoisia toimintatapoja, eikä pyrkinyt tavoittelemaan omia etujaan Afrikan etujen kustannuksella. Kiina on antanut avustuksia Afrikan maille ilman poliittisia ennakkoehtoja. Kiina ei ole puuttunut Afrikan maiden sisäisiin asioihin, vaan kunnioittaa niiden omaa valintaa kunkin maan olosuhteisiin sopivasta poliittisesta järjestelmästä ja kehitysmallista, kannustaa Afrikan maita vahvistamaan demokratiaa ja oikeusvaltion rakentamista sekä hyvää hallintoa.

Kiina ja Afrikka ovat aina osoittaneet sympatiaa ja antavat tukea toisilleen kansainvälisissä kysymyksissä. Historiassa Kiina on aina ollut ensimmäisten joukossa tunnustaa vastaitsenäistyneet Afrikan maat. Afrikan maat antoivat puolestaan arvokkaan tuen Kiinan YK:n laillisen aseman palauttamiselle. Tänä päivänä Kiinan ja Afrikan välinen keskinäinen tuki ja koordinointi kansainvälisissä kysymyksissä on entisestäänkin tiiviimpää.

Mitä tulee Kiina ja Afrikantalous- ja kauppasuhteisiin, Kiina on ollut mukana kaiken kaikkiaan yli 800 avustus- ja yhteistyöhankkeissa Afrikassa, lähettänyt 16,000 hengen lääkintäryhmää 43 Afrikan maahan. Kiina koulutti yli 10,000 eri alojen afrikkalaista viime kolmen vuoden aikana. Kiinan suora investointi Afrikkaan on yhteensä 6,64 miljardia dollaria. Kiina on antanut anteeksi 31 Afrikan maan velkaa Kiinalle yhteensä 10.9 miljardia renminbiä. Kiina on auttanut eräitä Afrikan maita rakentamaan koko öljyteollisuuden. Esim. Kiinan energiayhteistyö Sudanin kanssa on luonut yli 4000 työpaikkaa sudanilaisille ja entisestä öljyntuontimaasta Sudanista tuli nyt öljynviejä. Viime vuosien Kiinan ja Afrikan välisen kaupan roiman kasvun ansiosta Kiinan panos Afrikan talouskasvuun on ollut 20%. Viime vuonna kauppavolyymin arvo Kiinan ja Afrikan välillä on 55.5 miljardia dollaria, mikä on 40% enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinalla on alijäämää 2.1 miljardia dollaria.

Viime vuonna Kiinan hallitus julkisti Afrikan politiikkaa koskevan asiakirjan. Presidentti Hu Jintao ja pääministeri Wen Jiabao vierailivat 10 Afrikan maassa. Viime marraskuussa pidettiin Beijingissä Kiinan ja Afrikan yhteistyöfoorumin huippukokous, jossa Kiina ja Afrikan maat päättivät perustamaan uudentyyppiset strategiset kumppanuussuhteet. Kiina on lupautunut kaksinkertaistamaan avustuksensa Afrikan maille vuoteen 2009 mennessä.

Hyvät kuulijat,

Toivon että esitelmäni edesauttaisi teitä tutustumaan paremmin Kiinan ulkopolitiikan seuraaviin peruselementteihin:

Ulkopolitiikassaan Kiina pitää korkealla rauhan, kehityksen ja yhteistyön lippua, harjoittaa johdonmukaisesti riippumatonta ja itsenäistä rauhanomaista politiikkaa ja kulkee päättäväisesti rauhanomainen kehityksen tietä. Kiina pyrkii kehittämään maataan myötävaikuttamalla rauhallisen kansainvälisen ympäristön luomista ja samalla edistää myös rauhaa omalla kehityksellään. Kiina on aina kannattanut sitä että kaikki maat, niin isot kuin pienetkin, ovat tasa-arvoiset jäsenet kansainvälisessä yhteisössä ja niiden tulee kunnioittaa ja kohdella toisiaan tasavertaisesti. Kiina pyrkii edistämään sellaisen harmonisen maailman luomista, jossa suuret ja pienet valtiot elävät rauhanomaisesti keskenään, kehittävät suhteitaan molemminpuolisen hyödyn ja yhteisen voiton pohjalta sekä kunnioittavat ja suvaitsevat monikulttuuria. Kiina pitää kiinni avautumisstrategiastaan ja on valmis laajaan yhteistyöhön kaikkien maiden kanssa. Pyrimme rauhaan ja kehitykseen yhteistyön kautta. Siitä lähtien kun Kiina aloitti uudistus- ja avautumisprosessin vuonna 1978 Kiina on kehittynyt huomattavasti. Mutta meillä on edessämme vielä suuria haasteita. Kiina keskittyy oman maan rakentamiseen ja kehittämiseen. Kiinan kehitys on rauhanomainen, ulkomaille avautuva, yhteistyöhön tähtäävä ja harmoninen. Kiinan kehitys ei ole este eikä uhka kenellekään. Sen sijaan Kiina kehitys tulee tuomaan maailmalle uusia mahdollisuuksia.

Kiina tulee jatkossakin edistämään kansainvälisten suhteiden demokratisointia ja kehitysmallin monipuolistamista, suojelemaan YK:n ja sen turvallisuusneuvoston arvovaltaa ja johtavaa roolia, ja Kiina kannattaa aktiivisesti multilateralismia sekä uutta turvallisuuskonseptia, jonka pääsisältönä on keskinäinen luottamus, molemminpuolinen hyöty, tasavertaisuus ja yhteistoiminta. Kiina kannustaa taloudellisen globalisaatioprosessin viemistä eteenpäin siihen suuntaan, joka johtaa kaikkien valtioiden yhteishyvinvointiin.

Hyvät kuulijat,

Suomi solmi ensimmäisten länsimaiden joukossa diplomaattisuhteet Kiinan kansantasavallan kanssa. 57 vuoden aikana Kiinan ja Suomen väliset suhteet käyvät päivä päivältä yhä tiiviimmiksi ja yhteistyö eri aloilla kehittyy monipuolisesti. Maittemme välisiä suhteita voidaan hyvinkin luonnehtia suurten ja pienten valtioiden tasavertaisten suhteiden malliksi. Viime vuonna maittemme pääministerit vierailivat toistensa luona ja kahdenvälinen kauppa ylitti 8 miljardia dollaria. Suomi on ollut 3 vuotta peräkkäin Kiinan suurimpana kauppakumppanina Pohjoismaista. Kiinan ja Suomen välisissä suhteissa on vielä paljon kehittämisen varaa. Olemme valmiita työskentelemään yhdessä Suomen kanssa viedäksemme maittemme väliset suhteet vielä korkeammalle tasolle.

Kiitos kaikille.