Contacts

Paasikivi-Seura ry.
Paasikivi-Samfundet rf.
Paasikivi Society

Arkadiankatu 23 B (5 krs.)
FI-00100 Helsinki
FINLAND

tel. +358 50 599 3252
Office hours 10:00-13:00

etunimi.sukunimi(@)
paasikivi-seura.fi

SUOMI JA EUROOPPA 1958-SEMINAARI
Säätytalo 3.9.2008

PÄÄTÖSANAT
Mikko Viitasalo
Paasikivi-Seuran puheenjohtaja

Arvoisat perustajajäsenet, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat

Lausun vielä iloni siitä, että seuran perustajajäsenistä näin moni on voinut osallistua Paasikivi-Seuran 50-vuotista toimintaa juhlistavaan seminaariin. Lausun myös lämpimät kiitokset ulkoasiainministeriölle pitkäaikaisesta hyvästä yhteistyöstä. Seminaari sopii mainiosti myös ministeriön 90-vuotista toimintaa juhlistamaan. Suuri kiitos myös esitelmöitsijöille, joiden kauttaaltaan mielenkiintoiset aiheiden käsittelyt loivat pohjan seminaarin onnistumiselle.

Kuten täällä on tänään jo aikaisemmin todettu, asettui Paasikivi-Seuran perustaminen Suomen lähihistorian poliittisesti ehkä kuumimpaan aikaan.  Professori Apunen kirjoittaa Paasikivi-Seuran historiassa esimerkiksi, että seuran perustamispäivänä Maalaisliiton eduskuntaryhmä antoi ministereilleen luvan erota Fagerholmin yöpakkashallituksesta.  Perustavassa kokouksessa oli mukana suuri osa sen ajan poliittista eliittiä. Paikalla olivat mm. Eduskunnan puhemies V.J. Sukselainen ja pääministeri Karl-August Fagerholm, jotka valittiin perustetun seuran hallituksena toimivaan valtuuskuntaan. Jostain syystä heidän nimiään ei kuitenkaan löydy seuran perustamisasiakirjasta. Myöskään perustamiskokouksessa mukana ollut SKDL:n kansanedustaja ja vuoden 1956 presidenttiehdokas Eino Kilpi ei allekirjoittanut perustamisasiakirjaa. Huomion arvoista on edelleen, että perustavaan kokoukseen ei osallistunut ketään oikeistopoliitikkoa.

Perustamiskokouksen osanottajat lähettivät presidentti Kekkoselle tervehdyssähkeen, jossa toivotettiin hänelle onnea presidentti Paasikiven viitoittamalla linjalla " kohti ulkonaisesti turvallista ja sisäisesti eheytynyttä onnellista tulevaisuutta ". Vastaussähkeessään presidentti Kekkonen kytki seuran perustamisen ja tulevan toiminnan astetta selvemmin tulevaisuuden ulkopolitiikan hoitoon.

Seura olikin koko 1960- ja 1970-luvun selkeästi presidentti Kekkosen johtamaa ulkopolitiikkaa tukeva arvovaltainen yhteisö ja puolivirallinen poliittinen toimija. Suhteessa presidentti Kekkoseen mentiin jopa niin pitkälle, että seura ryhtyi Kekkosen vuoden 1978 presidentinvaalikampanjan aktiiviseksi tukijaksi. Kansleri Jan-Magnus Jansson on puhujalle kertonut akateemikko Kustaa Vilkunan em. asiaa koskevasta ehdotuksesta, josta Janssonin mukaan ei ollut mahdollista kieltäytyä.  Professori Apunen on käsitellyt tätä episodia seuran historiateoksessa. Näitä vaiheita ei seuran historiassa ole koskaan kätketty - seura oli aikansa lapsi. Tämä on ollut aikanaan aiheena myös seuraa kohtaan osoitettuun kritiikkiin.

Seuran johdossa ei haikailla paluuta poliittisen toimijan asemaan. Nykyisin seura on puoluepoliittisesti sitoutumaton yhteisö, jolla on toki laajat suhteet eduskuntapuolueisiimme. Käytännössä kaikki eduskuntapuolueet ovat jotenkin mukana seuran hallinnossa. Ilman hyviä suhteita puolueisiin ei seuran toiminta voi olla menestyksellistä.

Seuran hallituksen alaisena toimii strategiatyöryhmä, jonka tarkoituksena on pohtia, löytyisikö seuralle uusia toimintamuotoja. Tämä on osoittautunut varsin vaikeaksi. Ulkopolitiikan tutkimuksen apurahapalkitsemista varten toimii Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö, jossa seura on vahvasti mukana. Säätiön aikaisemmin hallinnoima Ulkopoliittinen instituutti on siirtynyt valtion laitokseksi ja Eduskunnan alaisuuteen sekä saanut aiempaa merkittävästi suuremmat voimavarat. Seura on sen johtoportaassa mukana. Työryhmä saanee ehdotuksensa valmiiksi syksyn aikana, jonka jälkeen ehdotusta käsitellään valtuuskunnassa ja sen jälkeen seuran kokouksessa jäsenkäsittelynä.

Sen verran lienee oikeutettua ennakoida, että seuran päätavoite on edelleen toimia maamme arvovaltaisimpana ulko- ja kansainvälispoliittisten puheiden foorumina. Tilaisuutemme tulevat edelleen olemaan arvokkaita ja hyvin valmisteltuja. Jäsenkunta on yleisesti ollut tähän toimintamuotoon tyytyväistä. Seura pyrkii siihen, että arvovaltaisten ulkomaisten esiintyjien lisäksi seuran foorumilla nähdään oman maamme johtavia poliitikkoja ja ulkopolitiikan asiantuntijoita. Jäsenistön määrä on myös pysynyt vakaana, lähes tuhannessa. Pikemminkin on tultu siihen vaiheeseen, jossa suuri jäsenistö tuo mukanaan kokoustilojen pienuudesta aiheutuvia ongelmia. Sellaisen huomion voi kuitenkin tehdä, että jäsenistöömme on tullut lisää jäseniä elinkeino- ja liike-elämän piiristä. Ongelmia jäsenistön määrässä tai yksipuolisuudessa ei siten ole.

Seura kiinnittää huomiota myös sisäiseen ja ulkoiseen tiedotukseen. Seurassa pidetyt esitelmät ja puheet julkaistaan seuran kotisivuilla niin pian kuin mahdollista. Viimeaikaisissa merkittävissä valtionpäämiesten seurassa pitämissä puheissa on kuitenkin ollut eräs " harmillinen " piirre. Korkeat vieraat ovat puhuneet vapaasanaisesti ja ilman muistiinpanoja, mikä on ollut virkistävää. Kääntöpuolena on ollut, että puhedokumentaatiota seuran kotisivuille ei ole saatu.

Seurassa tiedetään, että julkisuuskynnys esimerkiksi seuran tilaisuuksien uutisoinnista on korkea nykyisen valtavan uutistarjonnan vuoksi. Seuran valtuuskunta on kuitenkin valinnut viime kokouksessaan elokuussa seuralle luottamustoimisen tiedottajan, joka pyrkii edistämään seuran tiedotusta.

Mitä mahdetaan lausua Paasikivi-Seurasta 50 vuoden kuluttua, kun seura viettää 100-vuotisjuhlaansa. Toivottavasti todetaan, että seuran toiminta oli tuolloin vireää ja arvostettua. Todennäköisesti muistutetaan, että 2000-luvun alkua hallitsivat suuret kansainvälisen kentän muutokset, jotka näkyivät myös seuran ohjelmistossa. Kylmästä sodasta oli toki päästy, mutta ikuinen rauha ei 50 vuotta sitten ollut näköpiirissä. Aseiden käyttöä politiikan jatkeena näytti olevan tuolloinkin. Kylmän sodan aikalaiset johtivat tuolloin toimintaa seurassa, jonka olivat 100 vuotta sitten perustaneet silloiset sodan ajan nähneet poliittiset toimijat. Täällä oleville nuoremman polven edustajille jättäisin viestin, että seura ei koskaan kieltänyt historiaansa, vaan se pyrki jatkuvasti uudistumaan ja katsomaan eteenpäin. Toivottavasti presidentti Paasikiven valtiomiestyö säilyy tulevanakin 50-vuotiskautena arvostettuna seuran tarkoitusperien mukaisesti ja seuran toimintaa kehitetään eteenpäin katsoen. Vain tällä tavalla seura säilyttää mielenkiintoisuutensa ja elinvoimansa.